Mistä vuokralainen on vastuussa?

Asunto kalustettuna tai ilman?

Annetaanpa asunto vuokralle kalustettuna tai kalustamattomana, jännittävät vuokranantajaa eniten nämä kaksi asiaa: maksaako vuokralainen vuokransa, ja miten hän asuntoa kohtelee. Kauhutarinoita piisaa – milloin on saamatta puolen vuoden vuokrat, ja milloin vuokralainen on suutuspäissään rikkonut kaiken, mikä on hajalle saanut. Onneksi valtaosa vuokrasuhteista toimii ongelmitta. Kun molemmat osapuolet ovat sitoutuneet suorittamaan omat tehtävänsä ja pystyvät ratkaisemaan mahdolliset ongelmat kommunikoimalla keskenään, on asunnon vuokraaminen tyydyttävä prosessi niin vuokralaiselle kuin vuokranantajalle. 

Miksi vuokra-asuminen on niin suosittua?

Suomalaisnuoret haaveilevat edelleen omasta asunnosta, mikä saisi mieluiten olla kaupungin palveluiden lähellä, mutta ei aivan ison kaupungin ytimessä. Parasta olisi, jos kyseessä olisi omakotitalo, ja oma ranta olisi iso bonus. Omakotitalot ovat kuitenkin kalliita ostaa ja ylläpitää, ja rantatontti tekee kiinteistöstä vielä kalliimman. Puolet suomalaisista sanookin, ettei heillä ole varaa asua unelmakodissaan, vaan on tyydyttävä toiseksi, kolmanneksi tai esimerkiksi neljänneksi parhaaseen.

Moni asuu vuokralla säästäessään omaa asuntoa varten, ja tämä onkin järkevä vaihtoehto. Haave ensimmäisestä omasta asunnosta toteutuu keskimäärin 29-vuotiaana. Ensimmäistä vastaan tulevaa asuntoa ei tietenkään kannata ostaa: oma asunto on useiden kymmenien tuhansien eurojen arvoinen investointi, joten on hyvä pysyä vuokra-asunnossa niin kauan, että ”se oikea” tulee vastaan. 

Kaikki eivät kuitenkaan halua ostaa omaa omakotitaloa tai edes osakehuoneistoa, vaan pysyvät mieluummin vuokra-asujina. Vuokra-asunnosta pääsee eroon nopeimmillaan kuukaudessa, ellei ole tehnyt vuoden määräaikaista sopimusta – mikä sekin on mahdollista purkaa poikkeustilanteissa. Jos viettää liikkuvaa elämäntapaa tai ei ole varma, viihtyykö sittenkään uudella asuinpaikkakunnallaan, ei kannata sitoa itseensä omistusasunnon ja asuntolainan kahleisiin.

Pienituloisille ei edes ole mahdollista saada sivuun niin paljoa rahaa, että se riittäisi kattamaan vaaditun omarahoitusosuuden. Pankki vaatii ensiasunnon ostajalta vähintään 5 prosentin omarahoitusosuutta, ja ASP-lainan ehdot edellyttävät 10 prosentin omarahoitusosuutta. 

Vuokralla asuvien asumiskustannukset ovat usein kalliimmat kuin saman kokoisissa ja samalla alueella asuvien omistusasujien asumiskustannukset, mutta vuokralla asumisen helppous ja vaivattomuus houkuttelevat. Jos asuntoon tulee putkiremontti, voi vuokralainen muuttaa toiseen asuntoon, eikä jäädä odottelemaan remontista ja tilapäisasunnosta aiheutuvaa vaivaa, tai putkiremontin vaikutusta vuokraan. Jos taas hella hajoaa tai yläkerran asunnosta alkaa vuotaa vettä omaan asuntoon, vuokralaisen ei tarvitse kuin ilmoittaa tästä eteenpäin. Joku muu korjaa ja maksaa vesivahingon, ja vuokranantajan on toimitettava tuota pikaa uusi hella vanhan tilalle. Tästä pääsemmekin tämän artikkelin pääaiheeseen: mistä vuokralainen sitten on vastuussa?

Vuokralainen on vastuussa vain muutamasta asiasta

Rahaa (dollar)

Vuokralainen on periaatteessa vastuussa vain siitä, että hän maksaa vuokransa ajallaan, vaihtaa palovaroittimen pariston kerran vuodessa ja ilmoittaa kaikista mahdollisista vahingoista heti vuokranantajalle. Jos jokin kodinkone hajoaa, ei vuokralaisen tarvitse ottaa osaa sen korjaamiseen tai uuden hankintaan, vaan vuokranantaja huolehtii asiasta. Polttimot, sulakkeet ja loisteputket vuokralainen joutuu itse uusimaan, mutta uudista polttimoista ei synny kustannuksia kuin muutaman euron verran.

Jos vuokranantaja haluaa sälyttää vuokralaisen vastuulle joitain muita askareita, on niistä sovittava erikseen jo vuokrasopimusta laadittaessa. Jos vuokranantaja haluaa varmistua siitä, että vuokralainen puhdistaa vesikourut kahdesti vuodessa tai öljyää ruokapöydän kuukausittain, on asiasta sovittava kirjallisesti. Vuokralaisella on tässä vaiheessa vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän on valmis sitomaan omaa aikaansa asunnon hoitamiseen. Mikäli vuokranantaja antaa kovin tarkan listan asioista, joita hän vuokralaiselta edellyttää, kannattaa vuokralaisen kysyä, kuinka usein vuokranantaja aikoo tulla asunnon kuntoa tarkastamaan. 1–2 kertaa vuodessa on hyväksyttävä määrä, eikä silloinkaan asuntoon saa tulla omilla avaimilla ja ilmoittamatta, vaan vierailusta on sovittava etukäteen vuokralaisen kanssa. Vuokrasopimuksen laatimiseen on hyvä varata aikaa, jotta kaikki asiat tulevat sovittua – muun muassa se, saako asunnossa pitää lemmikkejä, ja saako asunnossa tupakoida. Mikäli asuntoon muuttaa muita henkilöitä, vuokralaisen on ilmoitettava siitä asianmukaisille tahoille.

Kun vuokrasuhde päättyy, vuokranantaja tarkastaa asunnon voidakseen laskuttaa vuokralaista asunnon sotkuisuudesta tai huolimattomuudesta (tai ilkivallasta) aiheutuneista vahingoista. Vuokralainen on vastuussa siitä, että asunto jää siistiksi, mutta tavanomaisesta kulumisesta hän ei ole vastuussa. Tavanomaista kulumista ovat muun muassa lattiassa olevat pienet naarmut, kun taas rikkinäiset ikkunalasit eivät sitä ole.