Kodin lämmitysvaihtoehdot

Nainen istuu takan edessä

Yksi- vai kaksikerroksinen omakotitalo? Puutalo vai tiilitalo? Tupakeittiö vai erillinen keittiö, entä kuinka monta vesipistettä taloon tarvitaan? Omakotitalon rakentajalla riittää suunnittelemista ja selvittämistä. Väliseiniä voi myöhemmin purkaa ja lavuaareja siirtää, mutta jotkut asiat tarkoitetaan pysyviksi. Pysyväksi tarkoitettu asia on esimerkiksi uuden kodin lämmitysjärjestelmä. Lämmitysjärjestelmän investointikustannukset liikkuvat muutaman tuhannen ja noin 15 tuhannen euron välillä. Jos lämmitysjärjestelmää halutaan myöhemmin vaihtaa, voi siitä syntyä jopa lähes 20 000 euron kustannukset. Mitä kalliimmaksi lämmitysjärjestelmän vaihtaminen tulee, sitä tarkemmin on mietittävä, onko se vaivan arvoista. Parhaassa tapauksessa lämmitysjärjestelmää ei tarvitse koskaan vaihtaa, vaan rakennukseen saadaan kertaheitolla hinta-laatusuhteeltaan hyvä, toimintavarma ja asukkaiden arvomaailman mukainen lämmitysjärjestelmä.

Maalämmöllä lämmittäminen on ekologista ja edullista

Maalämpö on todella ekologinen ja edullinen tapa lämmittää omakotitaloa tai esimerkiksi kerrostaloa. Maalämpöpumpun avulla rakennusta voidaan myös viilentää. Maalämpö on maahan varastoitunutta aurinkoenergiaa, mikä otetaan talteen erityisen lämmönkeruujärjestelmän avulla. Rakennuksen lämmönkeruujärjestelmänä voi olla kallioperään porattuun reikään sijoitettu energia- tai porakaivo. Toinen vaihtoehto on keruupiiri, mikä on asennettu joko pintamaahan tai vesistön pohjaan.

Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, ja vielä ilmaista. Öljylämmitys aiheuttaa jopa viisi kertaa isommat hiilidioksidipäästöt kuin maalämmön käyttäminen. Suoran sähkölämmityksen päästöt ovat 3 kertaa isommat – varsinkin jos sähkö tuotetaan epäekologisin menetelmin. Vaikka aurinkoenergia on ilmaista, maksaa maalämpöjärjestelmän hankkiminen melkoisesti. Siksi maalämpöjärjestelmän tuoma lämmitysenergian säästö suhteessa investointikustannuksiin on parhaimmillaan yli sataneliöisissä taloissa.

Maalämpöjärjestelmään siirtyminen maksaa arviolta 13 000–17 500 euroa. Maalämpöpumppu on uusittava noin 20 vuoden välein, ja se maksaa korkeintaan noin 11 000 euroa. Uuteen omakotitaloon maalämpöjärjestelmän saa usein pienemmällä lämpöpumpulla kuin vanhaan omakotitaloon, joten investointikustannukset ovat noin 13 000–15 000 euroa. Katso lisätietoa osoitteesta: https://www.techeat.fi/maalampo/maalammon-hinta/. Luvan saaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi silloin, jos omakotitalotontti sijaitsee pohjavesialueella, ei maalämpöjärjestelmää ehkä voida asentaa.

Puulämmityksessä on hyvät ja huonot puolensa

Tulisijaan, hormiin ja piippuun kuluu edullisimmillaan vain pari tonnia. Hormin vuosittainen nuohoaminen kustantaa noin 50 euroa, ja kahdeksalla kuutiolla puita (65 euroa kuutio, yhteensä noin 520 euroa) saa pidettyä keskikokoisen omakotitalon lämpimänä. Jos puut saa omasta metsästä, on puulämmitys erittäin edullinen vaihtoehto. Kaikilla ei kuitenkaan ole aikaa puulämmittämiseen, joten tulisija on lähinnä tukemassa pääasiallista ja automatisoidumpaa lämmitysmuotoa.

Puun pienpoltosta voi aiheutua vaaraa rakennukselle, sen asukkaille ja naapurustolle. Häkämyrkytykset, noki- ja rakennuspalot sekä puunpoltosta syntyvät epäpuhtaudet ovat puulämmityksen varjopuolia. PAH-yhdisteiden päästöt, hiilimonoksidipäästöt ja orgaanisten hiilivetyjen päästöt aiheuttavat sairauksia ja noin 260 kuolemantapausta vuodessa. Oikea polttamistapa kannattaa opetella, sillä se vähentää päästöjen syntymistä.

Sähkölämmitys on helposti säädeltävä, mutta kallis lämmitysmuoto

Omakotitalon rakentajaa saattaa houkutella suoran sähkölämmityksen edullinen hankintahinta (noin 3 000–5 000 euroa) ja sen helppokäyttöisyys sekö säädeltävyys. Sähkö on kuitenkin varsin kallista, joten sähkölämmitys voi aiheuttaa satojen eurojen kuukausilaskut talviaikaan. Parin tonnin ilmalämpöpumppu kannattaa hankkia, sillä se pienentää lämmityslaskua – ja se toimii viilentäjänä kesällä. Omakotitalon omistaja voi vaikuttaa lämmitysjärjestelmänsä ympäristöystävällisyyteen valitsemalla vihreän sähkön, kuten vesivoiman.

Kaukolämpö voidaan tuottaa kivihiilellä

Moni kerrostalo saa lämpönsä kaukolämmöstä, minkä hinnat vaihtelevat suuresti alueittain. Halvimmillaan hinta on 50 euroa/MWh, kun taas kalleimmillaan se on noin 130 euroa per MWh. Jos hinta on kovin edullinen, on luultavaa, että se on tuotettu kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla. Kaukolämpöjärjestelmän hankintahinta pyörii 8 000–11 000 eurossa, joten se on monen mielestä järkevä valinta.

Öljylämmitys vie rahaa

Öljylämmitys on kallista ja epäekologista, joten sellaista ei kannata uuteen taloon asentaa. Jos vanhassa asunnossa on öljylämmitys, voi sen pitää niin kauan, kunnes se vaatii korjaamista tai uusimista. Öljykattila on keski-iässä noin 30-vuotiaana. Saneeraus lisäisi lämmitysjärjestelmän käyttöikää jopa 30 vuotta, mutta johonkin toiseen lämmitysjärjestelmään siirtyminen maksaisi itsensä takaisin nopeasti.

Poistoilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu uudet tulokkaat

Poistoilmalämpöpumppu (hankintahinta 8 000–11 000 euroa) ja ilma-vesilämpöpumppu (10 000–13 000 euroa) ovat uudehkoja ja ympäristöystävällisiä lämmitysvaihtoehtoja. Poistoilmalämpöpumppu kerää lämmitysenergian talosta poistuvasta ilmasta, kun taas ilma-vesilämpöpumppu saa energiansa taloa ympäröivästä ilmasta. Säästöt ovat 30–60 % luokkaa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.