Category Archives: Uutta

Onko Helsingissä asuminen kallista?

Onko sinullakin edessä muutto Helsinkiin – joko työ- tai opiskelupaikan perässä? Joskus tulee eteen myös sellaisia tilanteita, jolloin tarvitaan Helsingistä väliaikainen vuokra-asunto. Ehkä omassa asunnossa on menossa putkiremontti, tai työt vievät maamme pääkaupunkiin muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi. Vuokralle tarjotaan -ilmoituksia lukiessasi huomaat, ettei Helsingin maine erittäin kalliina asuma-alueena suinkaan ole tuulesta temmattu. Helsingin vuokrat ovat melko muikeita. Yksiön keskimääräinen neliövuokra on noin 25–26 euroa, kaksion puolestaan noin 20 ja kolmion 17–18 euroa. Mitä lähemmäs kantakaupunkia mennään, sitä korkeammiksi vuokrat käyvät. Vuokrataso myös kasvaa Helsingissä enemmän kuin muualla maassa keskimäärin.

Halvimmat asuinalueet lähempänä Vantaan rajaa

Kun etsit väliaikaista tai vakituisempaa vuokra-asuntoa Helsingistä, kannattaa miettiä, kuinka paljon sijainnilla on väliä. Metro vie nopeasti Vuosaareen tai vaikkapa Espoon Matinkylään asti, joten voisiko asunto sijaita myös kauempana kaupungin keskustasta? Myös raitiovaunu-, linja-auto- ja lähijunayhteydet ovat hyvät. Omalla autolla liikkuminen sen sijaan saattaa olla hyvin hankalaa, varsinkin aamuseitsemän ja -yhdeksän sekä iltapäiväkolmen ja iltakuuden välissä. Tuolloin liikenne seisoo niin Itä- kuin Länsiväylälläkin, samoin kaikilla kehäteillä. Lisäksi on ainainen pula parkkipaikoista. Ilmaiset parkkipaikat täyttyvät jo ani varhain, ja maksullisenkin paikan metsästämiseen saattaa kulua vartista puoleen tuntiin.

Ilmakuva Vantaan kaupungintalosta
Ilmakuva Vantaan kaupungintalosta

Vaikka paikasta toiseen liikkumiseen kuluu rahaa, saattaa silti säästää koko lailla asumiskustannuksissa. Kaartinkaupungissa ja Meilahdessa yksiön neliövuokra on nimittäin noin 30 euroa, mikä tarkoittaa sitä, että 22-neliöisestä yksiöstä saa varautua maksamaan kuussa noin 660 euroa. 35-neliöinen yksiö tarkoittaisi jo suhteellisen suolaista 1050 euron kuukausivuokraa. Pihlajamäessä, Puotilassa ja esimerkiksi Oulunkylässä neliön vuokraksi tulee keskimäärin 20 euroa kuussa. Jos on valmis asumaan lähempänä Vantaata (mutta edelleen hyvien liikenneyhteyksien päässä), maksaa 22-neliöisestä yksiöstä vuokraa ehkä 440 euroa, ja 35-neliöisestä seitsemänsataa.

Vastaisiko kaksio paremmin tarpeitanne? Kaartinkaupungista tai Jätkäsaaresta on vaikea löytää kaksiota alle 25 euron kuukausivuokralla. 60–neliöinen kaksio tarkoittaa siis sitä, että vuokra vie kuukausibudjetista ainakin 1500 euroa. Suutarilasta, Pukinmäestä tai esimerkiksi Tattarisuolta saisi samankokoisen asunnon jo noin 900 eurolla. Lapsiperhe tarvitsee vähintäänkin kolmion. Jätkäsaaresta vuokrattu 80-neliöinen kolmio maksaa ainakin 1760 euroa kuussa, kun taas Pihlajamäellä vuokraksi muodostuisi paljon kohtuullisemmalta kuulostava 1200 euroa.

Asuminen lohkaisee ison siivun tuloista

Vuokran lisäksi vuokralaisen odotetaan maksavan yleensä myös vesimaksut, mikä on yleensä 15–25 euroa kuussa (henkeä kohden), sähkölasku sekä kotivakuutus. Ei siis ihme, että yhä useampi koko kaikkien rahojensa hupenevan asumiskuluihin. Helsingissä palkat ovat hieman korkeampia kuin muualla Suomessa. Esimerkiksi henkilökohtainen avustaja ansaitsee Helsingissä noin 2 euroa enemmän tunnissa kuin muualla maassa. ”Pääkaupunkilisä” ei kuitenkaan riitä kuittaamaan kalliimpia asumismenoja.

Miten ostaa kontteja rakennusalalle?

Rahtilaiva

Käytetyt merikontit ovat uusi musta. Merikontit seilaavat maailman merillä viidestä viiteentoista vuotta. Tämän jälkeen merikontit myydään muunlaiseen käyttöön, esimerkiksi varastokonteiksi tai rakennustyömaille. Merikontit ovat helposti muunneltavia ja niitä on helppo kuljettaa paikasta toiseen, joten ne sopivat mitä parhaiten rakennustyömaille. Rakennustyömaalla toimistona tai esimerkiksi sosiaalitiloina toiminut kontti saa uuden elämän esimerkiksi kesämökkinä, sillä merikontit ovat tänä päivänä suosittuja niin omakotitalojen, kesämökkien kuin jopa kerrostalojenkin rakentamisessa. Käytettyjen merikonttien uusiokäyttö edistää kierrätystaloutta, ja se on melko huokea hankkia, joten se on mitä mainioin ratkaisu esimerkiksi silloin, kun etsitään mahdollisimman kustannustehokasta varastoa tai kanalaa. Eristetyssä merikontissa on edullista pitää kanoja vaikka ympärivuotisesti!

Mistä merikontteja voi ostaa?

Käytetty merikontti

Kun olet tehnyt periaatepäätöksen hankkia merikontti rakennustyömaallesi, kanalaksi tai esimerkiksi helposti siirreltäväksi kesäkodiksi, on seuraavana edessä käytetyn tai upouuden merikontin ostaminen. Internetistä on helppo löytää myynnissä olevia merikontteja. Käytettyjen merikonttien hinnat lähtevät noin puolestatoista tuhannesta eurosta – tietenkin koosta riippuen. Merikonttien pituus on 3, 6 tai esimerkiksi 12 metriä. Merikontteja voi asentaa vierekkäin tai jopa päällekkäin, joten tilaa saa tarpeen mukaan. ”Myydään merikontti” -sanaparilla tehty haku tuottaa Googlessa 150 000 tulosta, joista kaikki eivät tietenkään johda merikontteja myyvän firman verkkosivuille tai tarjoa kontistaan luopumista suunnittelevan yksityishenkilön yhteystietoja. Ensimmäiset hakutulossivut kuitenkin tarjoavat tiukkaa asiaa, eri useiden erilaisten merikontteja myyvien ja markkinoivien firmojen verkkosivuja. Jos merikonttia kaivataan vain tilapäiseen käyttöön, esimerkiksi yhden tapahtuman lipunmyyntikojuksi, voi merikontin myös vuokrata.

Onko merikonteista edullista rakentaa?

Merikontissa on valmiina katto, seinät, lattia ja ovi. Voisi ajatella, että siitä saa todella edullisen minikämpän – tai miksei isommankin lukaalin, jos yhdistää useita kontteja vierekkäin tai pinoaa niitä päällekkäin. Tämä onkin totta, jos ei kaipaa luksusta. Siksi käytetyt merikontit ovat niin suosittuja esimerkiksi rakennustyömaiden työmaakoppeina. Merikontti pitää tietenkin eristää ja sähköistää, jotta sen sisällä näkee eteensä, ja jotta siellä tarkenee vaihtaa vaatteita tai hoitaa kirjanpitoa myös tammikuun pakkasilla. Rakennustyömaalle tarkoitetun kopin ei tarvitse olla niin kovin hienosti viimeistelty kuin esimerkiksi asuinkäyttöön tai vapaa-ajan viettoon tarkoitetun tilan. Työntekijöiden sosiaalitiloihin voidaan laittaa kuivakäymälä, ja suihkumahdollisuus voidaan ehkä järjestää johonkin toiseen tilaan – näin päästään helpolla vesi- ja viemärijohtojen vetämisen suhteen.

Mikäli on taitava käsistään, voi eristys- ja viimeistelytyöt tehdä itse, ja siten säästää kustannuksissa. Materiaalit pitää tietenkin maksaa, mutta ikkunat, uuninluukut ja monet muut elementit voi yrittää hankkia käytettyinä. Konttitaloja hankkineet ja rakennuttaneet kuitenkin joutuvat usein toteamaan, ettei konttitalon rakentaminen tule sen halvemmaksi kuin perinteisenkään talon. Konttitalon rakentajilla on yleensä tavoite toimia mahdollisimman ekologisesti – tai erikoisesti. Toista samanlaista rakennusta ei heti tule vastaan, kun talo on rakennettu neljästä, kuudesta, kymmenestä tai vaikka paristakymmenestä käytöstä poistetusta merikontista.

Sen sijaan talo rakentuu konteista melko nopeasti. Omakotitalo tai koko perheen yhteiseen vapaa-ajan viettoon sopiva rakennus kohoaa harjakorkeuteensa vikkelästi, kun kontit asetellaan tai pinotaan paikalleen. Sen jälkeen on aika alkaa tehdä talon ulkoverhoilua, eristyksiä ja sisätöitä. Merikonteista koostuva talo pitää eristää, sähköistää ja paaluttaa aivan kuten mikä tahansa muukin talo. Kylpyhuoneen, keittiön ja viemäröinnin tekeminen voi olla jopa vaikeampaa, kun kysymyksessä on merikontti, mikä on alun perin tarkoitettu aivan muunlaista käyttöä varten. Hankaluuksia voi teettää konttirakentajalle myös seinien koolaus, väliseinien rakentaminen ja ovi- sekä ikkuna-aukkojen puhkominen.

Miksi kannattaa ostaa tai vuokrata merikontti?

Listataan vielä merikonttien hyvät puolet. Käytetty merikontti sopii niin rakennusfirman kuin yksityishenkilönkin varastoksi tai taukotilaksi, koska se on suhteellisen edullinen ja helposti paikasta toiseen siirreltävissä. Jos konttia tarvitaan vain yhden kesän – tai viikonlopun – verran, kontti kannattaa vuokrata. Konttia vuokraava firma huolehtii kontin tuomisesta paikalleen ja pois hakemisesta, kun tarve loppuu. Eristetty kontti on omiaan esimerkiksi koko talven kestävälle rakennustyömaalle.

Rakennustyömaalla lukittava ja helposti lukittava kontti on mitä parhain ratkaisu. Yksittäinen kontti ei vaadi rakennuslupaa ja se voidaan sijoittaa lähes mihin kohtaan tahansa. Kontista on myös ongelmajätteiden, kemikaalien tai työkalujen varastointiin. Käytöstä poistettu kontti voi palvella vaikka bänditilana tai puutyöverstaana!

Millaista on vuorotyöläisen elämä?

Vuorotyöläisen elämä on raskasta. Jatkuvaa rytmin muuttamista ja liian vähiä yöunia.Väitän, että vuorotyö ei sovi monelle.

Kahvin avulla voi paahtaa pitkiäkin päiviä

Vuorotyöstä kärsii muu elämä

Kaksivuorotyö voi vielä jollain lailla menetellä, mutta kolmivuorotyö on monelle sula mahdottomuus. Jossain paikoissa työt voivat alkaa esimerkiksi kahdeksaan eri aikaan päivästä. Niiden vuorojen kun välissä sompailet. Siitä kärsivät niin harrastukset kuin sosiaalinen elämä. Koko ajan pitää olla kartalla, mikä vuoro on huomenna ja mitkä ovat seuraavan viikon vuorot, onko viikonloppuna vapaata, että voisi tehdä kivoja juttuja, kuten lähteä viihteelle. Vuorotyöläiseltä vaaditaan hyvää organisointikykyä. Toisaalta, jos olet vaikkapa siivooja, ja hienolla höyrypesurilla heiluminen on suurin hupisi, ei elämäsi laatu välttämättä pahemmin kärsi. Päinvastoin, se voi nousta!

Työvuorojen suunnittelu suuressa roolissa

Toisaalta monet ihmiset kaipaavat vaihtelua elämäänsä. Sellaisille vuorotyö voi sopiakin, kunhan vuoroja ei ole liikaa ja niiden kanssa joudu säätämään hirveästi. Yleensä vuorolistoja suunnittelevat henkilöt, jotka osaavat rakentaa ne niin, että henkilö saa toivomansa vapaat siltä osin, kun se on mahdollista, että hän saa tehdä mahdollisemman paljon toivomiansa vuoroja, eikä hän joudu pomppaamaan suoraan myöhäisestä iltavuorosta aamuvuoroon. Taitaa olla sitä paitsi lainvastaista laittaa työntekijälle tällaista työvuorokomboa.

Jos taas on yhtään kokemattomampi tai motivoitumaton työvuorolistojen suunnittelija, saattaa hän lätkiä työntekijöille vähän mitä vuoroja sattuu, jättää tuntityöläiset liian vähille vuoroille, vaikka enemmästä on ollut puhe, ei toteuta vuorotoiveita, eikä osaa huomioida kunnolla ilta- ja aamuvuorojen yhdistämisen logiikkaa. Tällaisista vuorojen suunnittelijoista tulee varmasti jupinaa muiden työntekijöiden kesken, vaikka suunnittelija ei töppäilisikään pahuuttaan.

Vuorotyön tekeminen

Hyvät työpaikat kunnioittavat työvuorotoiveita

Vuorotyössä on myös enemmän vaihtoehtoja sille, että oma must meno sattuu olemaan juuri silloin, kun on töitä, eikä saa vaihdettua vuoroja. Työvuorotoiveita toki saa esittää ja järkevästi toimivilla työpaikoill niitä otetaankin huomioon työntekijöiden viihtyvyyden parantamiseksi. Jos jonkun on oltava töissä ympäri vuorokauden, joku jää paitsi työpaikan pikkujouluista ja virkistyspäivistä, kun muut lähtevät pitämään hauskaa.

Yötyö ei sovi monelle

Toisaalta vuorotyössä etuna ovat vuorolisät. Sunnuntait ovat alalla kuin alalla erittäin haluttuja työpäiviä, koska silloin saa yleisemmin eri työehtosopimusten mukaan tuplapalkan. Yötöistäkin maksetaan hyvin, ja palkkapussi voi näyttää niiden jäljiltä hyvinkin muhkealta. Harvempi ihminen kuitenkaan pystyy tekemään selväjärkisenä töitä. Jos kyseessä on jokin ei tarkkuutta vaativa, yksinkertainen tehdastyö, se luonnistuu paremmin.

Esimerkiksi moni toimittaja ei kuitenkaan ole skarpeimmillaan öisin, eikä ole kiva kirjoittaa omalla nimellä virheitä vilisevää tekstiä silmillä, jotka tuntuvat pysyvän auki enää vain tulitikkujen avulla. Toimittajat tekevät kuitenkin vastuullista työtä, ja toimittajan virheistä voi mennä koko median maine. Yleensä sellaiset toimittajat kyllä saavat kenkää ennen kuin maine menee. Julkisen sanan neuvosto korkeintaan antaa langettavia päätöksiä ja niitä on saanut varmasti jokainen Suomen kärkimedia.

Yotyö voi olla raskasta

Elämänpiiri kutistuu

Yötyöläinen nukkuu silloin kuin muut valvovat. Hänen elämänpiirinsä saattaa siis kutistua hyvin pieneksi. Läheisiä jaksaa nähdä vain silloin, kun itsellä on lomaa. Lomapäivistäkin osa menee yleensä palautumiseen, mikäli rytmiä pitää kääntää. Se, että joutuu jättämään kivoja menoja väliin, alkaa ottaa päähän. Töihin ei ole enää kiva mennä. Sosiaalisena ihmisenä yötyöläinen saattaa myös kärsiä siitä, että hän voi joutua olemaan yötöissä yksin. Ei ole ketään kelle jutella, paitsi Facebookin välityksellä. Sitäkään ei välttämättä kerkeä tehdä, jos hommaa on paljon. Yötyövuorojen aika saattaa muuttua kalsarielämäksi, kun herää niin myöhään, sillä yrittää paikkailla univajettaan. Tästä johtuu, että ei enää kerkeä ja jaksa käydä urheilemassa ja sekin ottaa päähän.

Lentäjät, lentoemännät ja matkaoppaat joutuvat tekemään hermoja ja tarkkuutta vaativa työtä yleensä vaihtelevissa työoloissa eri aikaan. Arvostan, että joku jaksaa ja pystyy esimerkiksi lentämään keskellä yötä pitkiä matkoja. Tokihan heille siitä kunnolla maksetaankin.