Category Archives: Asunnon vuokraus

Asuntomarkkinat vuonna 2020

Uus asunto

Jos haaveilet omasta omistusasunnosta tai kesämökistä, voit unohtaa lainat ilman tuloselvitystä. Asunto- ja mökkilainaa haetaan pankista, ja pankki syynää hyvin tarkkaan lainanhakijoiden taustat ja vuositulot. Voit joutua odottamaan lainapäätöstä ja kaupantekoajankohtaa tavallista pidempään, sillä koronakevät 2020 nosti kesämökkien kysyntää valtavasti. Suomalaisia vaivaa varsinainen mökkikuume, mikä näkyy myös kesämökkien hinnoissa. Asuntomarkkinat eivät ole kiihtyneet samalla tavalla vuonna 2020, päinvastoin. Tosin, nopeaa laskua saattaa seurata nopea nousu, jahka Suomi ja suomalaiset pääsevät tarpeeksi toipumaan koronakriisistä.

Koronakriisi vain yksi viimeisten 30 vuoden talouskriiseistä

Koronakriisi on taloudellisesta näkökulmasta katsoen vain yksi viimeisten 30 vuoden viidestä talouskriisistä. Nämä talouskriisit ovat olleet surullisen kuuluisa ja yhä Suomen talouteen vaikuttava 1990-luvun lama, IT-kupla 1990- ja 2000-lukujen taitteessa, vuoden 2008 finanssikriisi sekä vuosien 2012–2014 eurokriisi.

1990-luvun lama vaikutti vahvimmin asuntomarkkinoihin. Vaikka vuoden 2020 koronakriisistä ei ole täysin vielä selvitty, on todennäköistä, ettei se yllä vuosien 1990–1993 tasolle: silloin Suomen bruttokansantuote laski 10 prosenttia.

1980-luvulla lainaa sai helposti, ja rahaa käytettiin hövelisti – myös asuntoihin. Asuntojen hinnat nousivat nopeammin kuin käytettävissä olevat tulot. Jo vuonna 1989 vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat 30 %, ja vuosina 1989–1990 kauppojen määrä puolittui. Kun vuonna 1988 vanhoja asuntoja myytiin yhteensä 87 400 kappaletta, tehtiin seuraavana vuonna kauppoja enää 47 500. Asuntojen hinnat laskivat vuosina 1990–1993 yhteensä 40 %, mutta asuntolainojen korot lähtivät nousukiitoon. Asuntomarkkinat normalisoituivat vasta vuonna 1998.

IT-kupla vaikutti IT-firmojen osakekursseihin, mutta ei juurikaan asuntomarkkinoihin. Vuoden 2008 finanssikriisi iski asuntomarkkinoihin kuin ruoska – lujaa, mutta lyhytkestoisesti. Finanssikriisi suorastaan lamautti asuntokaupan vuonna 2008: vanhojen asuntojen kauppa väheni vuoden aikana yli 40 prosenttiyksiköllä verrattuna vuoden alun kauppamääriin. Vanhojen asuntojen myynti alkoi kuitenkin kiihtyä jo vuoden 2009 ensimmäisellä kvartaalilla. Hinnat pysyivät vuositasolla entisellään, ja entiselle kauppojen määrien tasolle päästiin vuonna 2010.

Kreikan talouden romahdus aloitti eurokriisin, mikä näkyi muun muassa vanhojen asuntojen kaupan määrän laskemisena vuodesta 2011 vuoteen 2014 lähes 24 prosentilla. Vanhojen asuntojen kauppamäärät eivät ole vieläkään palautuneet vuoden 2011 tasolle.

Koronakriisi saattaa laskea Suomen bruttokansantuotetta 5,5 prosentilla, mutta tämä jää nähtäväksi. Lasku voi olla myös 9 % – näin veikkaavat pessimistisimmät talouselämän kristallipalloon katsojan. Asuntokauppa saattaa vähentyä ainakin 40 % verrattuna viime vuoteen, mutta loppuvuodesta voitaneen olla viime vuoden kauppamäärien tasolla. Ennustetaan myös, että asuntojen hinnat laskisivat vuonna 2020 noin 1,5 %, mutta nousisivat heti ensi vuonna. Asuntolainojen lyhennysvapaat ja pitkään matalana jatkunut korkotaso estänevät hintojen jyrkän laskun, ja toisaalta myös asuntojen pakkomyynnit.

Kaikki on vielä epävarmaa, ja se näkyy vuokra-asuntojen kysynnän kasvuna. Vuokra-asunnoista on hetkellisesti ollut ylitarjontaa, mutta tilanne tasoittunee vuoden 2020 aikana.

Ostaako asunto vuonna 2020?

Kerrostalot

Koronakriisi ei tarkoita sitä, etteikö nyt kannattaisi ostaa asuntoa tai kesämökkiä. Jos korona ei ole vaikuttanut sinun tulo- ja varallisuustasoosi, on nyt ihan yhtä hyvä aika ostaa asunto kuin muulloinkin. Kesämökkien hinnat ovat nousseet, mutta huolellisen penkomisen tuloksena voit löytää hinta-laatusuhteeltaan hyvän mökin myös vuonna 2020. Osakeasuntojen ja omakotitalojen hinnoissa ei ole tapahtunut suurta muutosta, mutta korkotason voi odottaa nousevan tulevaisuudessa. Kun arvioit maksukykyäsi, mieti myös korkojen nousua. Korkojen nousuun voi varautua ostamalla asuntolainalle korkokaton, mikä pysäyttää korkojen nousun tiettyyn kohtaan.

Mieti myös sitä, kuinka todennäköisesti tulet asumaan asunnossa myös tulevaisuudessa. Jos on vaarana, että ikä tai työpaikan menetys pakottaa muuttamaan, saatko asunnon kaupaksi tai vuokralle? Tämä kannattaa ottaa huomioon, oli talouskriisiä tai ei.

Ota huomioon myös vanhojen asuntojen korjaustarpeet ja niihin uppoava. Jos 1970-luvulla rakennetun talon putkiremonttia ei ole vielä tehty, on nyt korkea aika – ja kerrostalon putkiremontti voi maksaa 700–yli 1000 euroa per neliö. Jos ostat 1980- tai 1990-luvun omakotitalon tai kesämökin, varaudu salaojaremonttiin (helposti jopa 15 000 euroa), kylpyhuoneremonttiin (10 000+ euroa) ja esimerkiksi kattoremonttiin (ainakin kymppitonni). Omakotitalon putkiremontin voi saada jo 5 000 eurolla. Onko mökki rantatontilla? Siinä tapauksessa voit joutua päivittämään jätevesijärjestelmää useilla tuhansilla euroilla (ns. paskalaki).

Uusi koti, uusi elämä

Onnellinen nainen

Millaista on jättää vanha elämä taakseen ja siirtyä elämässä eteenpäin, kohti uutta elämää?

Tiedätkö sen tunteen, kun mieleen hiipi ajatus uudesta kodista? Innostus hiipii pikku hiljaa mieleesi alkaa voimistumaan voimistumistaan. Alat vähitellen katselemaan asuntoilmoituksia ja hetken päästä olevasi asuntoesittelyssä. Yleensä asuntokuumeen iskiessä on hyvä miettiä tarkasti ne asiat joita uudelta kodiltasi haluat. Sen jälkeen on helpompi alkaa seuraamaan asuntoesittelyjä netistä ja valita parhaat vaihtoehdot. Sitten onkin aika sopia välittäjän kanssa esittelyaikaa ja tutustua asuntoihin tarkemmin.

Uuden kodin valinta

Millaiset asiat vaikuttavat uuden kodin valintaan? Usein sijainti on erittäin tärkeä, koska useimmat asuvat mieluiten kohtuullisen matkan päässä työpaikasta ja harrastuspaikoista. Mitä lähempänä ne ovat, sitä vähemmän aikaa menee turhaan autolla ajeluun ja ruuhkissa seisomiseen. Toinen tärkeä asia uutta kotia valitessa on asunnon pohjaratkaisut ja kannattaa miettiä mahdollisuuksia muutoksiin tulevaisuudessa. Voit miettiä onko tulevaisuudessa mahdollista purkaa joku väliseinä tarvittaessa tai tehdä seinä lisäämällä yksi huone lisää. Kodin piha ja ympäristö vaikuttavat paljon viihtyvyyteen ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota uutta kotia valitessa.

Ennen muuttoa

Uuden kodin löydyttyä on aika käydä kaikki kaapit ja varastot läpi. Saatat todella yllättyä siitä, miten paljon tavaraa onkaan kertynyt vuosien varrella. Käy tavarat läpi sillä periaatteella, että tarvitsetko niitä vielä uudessa kodissa. Monen tavaran kohdalla eteesi saattaa tulla ongelma, että et tiedä, jos joskus tulisit kuitenkin tarvitsemaan tavaraa. Mieti silloin, oletko tarvinnut kyseistä tavaraa viimeisen vuoden aika ja jos toteat, että et, niin ei ole todennäköistä, että tulisit tarvitsemaan sitä tulevaisuudessakaan. Lajittele seuraavaksi kaikki tavarat, joita et halua muuttaa mukanasi seuraavasti: kirpputorille, hyväntekeväisyyteen, kierrätykseen ja roskiin. Lopuksi voit lajitella kaikki seuraavaan kotiisi muuttavat tavarat laatikoihin. Tässä vaiheessa kannattaa jo hankkiutua eroon tavaroista, jotka eivät muuta mukanasi. Tavaroiden pois kuljettaminen on helppoa ja monet yritykset tarjoavatkin pakettiauton vuokrausta Tampereella.

Pakettiauton vuokraus

Mersu

Useat yritykset tarjoavat asiakkailleen pakettiauton vuokrausta Tampereella. Tarjonta vaihtelee ja autojen kunto vaikuttaa vuokraushintoihin. Halvimmillaan pakettiauton vuokrausta Tampereella tarjotaan 40 euron hintaan. Mieti millaisen auton haluat vuokrata ja etsi itsellesi sopivin yritys. Pakettiautolla sinun ei tarvitse miettiä sadesäätä tai tavaroiden huolellista kiinnitystä ja saat vietyä kaikki ylimääräiset tavarat helposti pois. Mitä vähemmän muuttaessa on tavaraa, sitä helpommin muutto käy ja on mukavaa aloittaa uusi elämä uudessa kodissa ilman valtavaa määrää tavaroita, joita tuskin koskaan tulet tarvitsemaan. Näin saat suunnitella ja sisustaa uuden kotisi uuden elämäsi näköiseksi.

Muutto

Muuttaessa kannattaa käyttää taas pakettiautoa. Saat helposti kuljetettua tavarat ja huonekalut uuteen kotiisi. Jos pakkasit tavarasi samanlaisiin pahvilaatikoihin, on niiden kuljettaminen ja pinoaminen helppoa. Mieti myös etukäteen, tarvitsetko muuttoon kantoapua ja jos tarvitset, hanki sitä hyvissä ajoin niin vältät stressin muuton alkaessa. Muuttamista helpottaa myös se, että olet merkinnyt laatikoihin selkeästi mitä ne sisältävät ja mihin huoneeseen laatikko uudessa kodissasi kuuluu. Näin vältät muuttokaaoksen uudessa kodissasi. Kun vanha koti on tyhjänä, täytyy se vielä siivota tai voit palkata ammattilaisen tekemään muuttosiivouksen puolestasi. Muutossa on tärkeää muistaa tehdä osoitteenmuutos, jolloin posti ohjataan uuteen kotiisi.

Uusi koti – uusi elämä

Viimein saat huokaista helpotuksesta ja kääntää katseen kohti tulevaa! Uudessa kodissa saat rauhassa laitella tavarat paikoilleen ja sommitella huonekalut mieleiseesi järjestykseen. Voit välillä istahtaa tuumailemaan ja nautiskella uuden kodin tunnelmaa. Hankit mahdollisesti myös uusia huonekaluja ja niiden valitseminen on mukavaa puuhaa ja koska hankkiuduit muutossa eroon kaikesta vanhasta, tuovat uuden huonekalut täysin uutta ilmettä kotiisi. Myös verhot ja erilaiset sisustustuotteet tuovat huomattavasti viihtyisyyttä ja uutta ilmettä kotiisi. Muutossa on aina paljon tekemistä, mutta lopputulos on varmasti kaiken työn arvoista. Uusi koti antaa uutta suuntaa elämälle ja helpottaa usein arjen ratkaisuissa. On aika aloittaa uusi elämäsi ja kutsua läheisesi kyläilemään ja valmistaa ruokaa yhdessä ystäviesi kanssa. Voitte suunnitella tulevaa elämääsi ehkäpä uuden elämän matkoja kaukaisiin maihin. Huomaathan, kuinka ihanaa on istahtaa pöydän ääreen nauttimaan aamukahvista ja kuunnella ikkunasta kuluvaa linnun laulua. Nyt on aika uuden elämäsi!

Varaudu seuraaviin asioihin muuttaessa uuteen asuntoon

Pahvilaatikko

Asunnosta toiseen muuttamiseen liittyy lukuisia muistettavia asioita. Pitää tehdä muuttoilmoitus ja siirtää sähköt, kotivakuutus sekä nettiyhteys. Myös muuttolaatikoita pitää hommata, ja muuttoauto tulee varata hyvissä ajoin etukäteen. Edessä on myös se ikävin homma, eli tavaroiden raahaaminen paikasta toiseen. Sekä uusi että vanha koti tulee olemaan mullin mallin pitkän aikaa. Tämä kaikki on sinulle tuttua, jos olet ollut mukana yhdessäkään muutossa. 

Tässä artikkelissa neuvotaan varautumaan poikkeustilanteisiin, joita ei tietenkään toivo kenellekään sattuvan. Koska vahinkoja voi kuitenkin tapahtua, kannattaa pitää vakuutukset kunnossa. Lue lisää siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon kotivakuutusta ottaessa ja uuteen asuntoon muuttaessa. 

Kannattaa ottaa laaja kotivakuutus 

Tarkasta, onko kotisi irtaimisto vakuutettu, ja kuuluuko kotivakuutukseesi suoja tulipaloa, ryöstöä ja laitteiden tai putkistojen hajoamista vastaan. Laaja kotivakuutus tuo turvaa ja mielenrauhaa. Jos muutat vuokra-asuntoon, kannattaa pitää mielessä, että vuokranantajat yleensä edellyttävät vuokralaiselta laajaa kotivakuutusta. 

Erilaisia kotivakuutukseen valittavia turvia 

Palo- ja luonnonilmiöturva korvaa tulipalon, noen, trombin ja esimerkiksi salamaniskun aiheuttamia vahinkoja. Omavastuu voi olla 0–1000 euroa – vakuutus on yleensä sitä kalliimpi, mitä pienemmän omavastuun valitset. 

Palomiehet

Rikosturva korvaa varkauksia ja ilkivaltaa. Palo- ja luonnonilmiöturvan sekä rikosturvan lisäksi kannattaa ottaa ainakin putkistovuototurva mukaan kotivakuutukseen. Putkistojen vuodosta tai putkistoon liitetyn kodinkoneen rikkoutumisesta aiheutuva vesivahinko voi olla kallis korjata. Vesivahinkojen kuivaus on mahdollista, joten aina ei tarvitse purkaa ja uusia rakenteita (tai ei ainakaan kaikkia). Jos sinulla on putkistovuototurva, maksaisit vesivahinkojen kuivaamisesta ja tarvittavista kunnostuksista vain 150–1000 euron omavastuun.  

Lisäksi kannattaa harkita laiterikkoturvaa ja särkymis- sekä menetysturvaa. Laiterikkoturva korvaa vahinkoja, joiden syynä on putkiston, johtojen, teknisen laitteen tai kodinkoneen rikkoutuminen ilman ulkoista syytä, eli esimerkiksi sähköilmiön tai mekaanisen vian takia. 

Särkymis- ja menetysturva korvaa esimerkiksi television putoamisen tai mustikkapirtelön roiskumisen tapetille. 

Oikeusturvavakuutus

Kun otat laajan kotivakuutuksen, mikä turvaa myös kodin irtaimistoa, saat yleensä automaattisesti myös vastuuvakuutuksen ja oikeusturvavakuutuksen. Oikeusturvavakuutus on voimassa sekä vakuutuksenottajalle sekä hänen kanssaan samassa kodissa asuville henkilöille.

Oikeusturvavakuutus korvaa lakimiehen palkkioita ja oikeudenkäyntikuluja erilaisissa riita-, rikos- tai hakemusasioissa, eli esimerkiksi omassa käytössäsi olevaan asuntoon, omakotitalokiinteistöön tai mökkiin liittyvissä riita-asioissa. Oikeusturvavakuutus kattaa oikeudenkäyntikuluja usein myös silloin, jos joudut rikoksen uhriksi ulkomailla. Halutessasi voit laajentaa oikeusturvaasi kattamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Näin kannattaa toimia siltä varalta, että häviät jutun ja joudut maksamaan myös vastapuolen kustannukset. 

Jos oikeusturvavakuutus on ollut voimassa alle kaksi vuotta, se kattaa vain sinä aikana syntyneiden riita-asioiden hoitamisen. Onneksi voimassaoloaikaan lasketaan myös edellis(t)en asuntojen oikeusturvavakuutuksen kesto. Varmista, että oikeusturvavakuutus pysyy voimassa, kun muutat uuteen asuntoon, tai että uudessa kotivakuutuksessasi on myös oikeusturvavakuutus. Jos uudesta asunnosta löytyy virheitä eikä myyjä suostu sovitteluun, voit tarvittaessa hakea korvausta tai kaupanpurkua oikeusteitse.  

Vastuuvakuutus on eri asia kuin oikeusturvavakuutus. Sen tarkoitus on korvata vahinkoja, joita aiheutetaan muille huolimattomuudella.

Tarkasta, että kotivakuutus on voimassa jo muuton tai remontin aikana 

Kotivakuutus kannattaa pitää voimassa uuteen asuntoon mahdollisesti tehtävän remontinkin aikana, sekä muuttopäivänä. Varmista vielä, että kotivakuutuksessa on ”muuttoturva”, eli että se turvaa sekä uuden että vanhan kodin tavarat – kuten muuttaessa rikkoutuneen television. Muuttaessa sattuu ja tapahtuu – joka kolmannella särkyy tai kolhiintuu tavaroita, ja joka kymmenes muuttaja saa ainakin pieniä vammoja. 

Kotivakuutuksen vastuuvakuutus korvaa toisen omaisuudelle muuttopäivänä mahdollisesti sattuneet vahingot. Vastuuvakuutus kuuluu moniin suppeisiinkin kotivakuutuksiin. Suppea turva voi riittää korvaamaan myös muuttokuormasta varastetut esineet.

Toki vahinkoja kannattaa ehkäistä käyttämällä suojakääreitä, valvomalla tavaroita ja hankkimalla paikalle tarpeeksi laatikoita, nokkakärryjä ja kantoliinoja – tai kokeneita muuttotyöntekijöitä. Koko muuton voi hoitaa avaimet käteen -periaatteella. 

Omakotitaloon muuttaessa 

Jos muutat osakkeesta omakotitaloon, joudut huolehtimaan monista uusista asioista. Ota jo etukäteen selvää, mistä tilata jätehuolto, kuka auraa tien talvisin ja millainen lämmitys rakennuksessa on. Varaudu talveen tilaamalla tarpeeksi öljyä tai puita, tai asennuttamalla suoran sähkölämmityksen kuluja pienentävä ilmalämpöpumppu. Jos lämmityskustannukset ovat todella korkeita, harkitse lämmitysjärjestelmän uusimista tai esimerkiksi katon lisälämmöneristystä. Voit aloittaa yhteydenotolla maakunnan maksuttomaan energianeuvontaan, minkä takana on Energiavirasto.

Kodin lämmitysvaihtoehdot

Nainen istuu takan edessä

Yksi- vai kaksikerroksinen omakotitalo? Puutalo vai tiilitalo? Tupakeittiö vai erillinen keittiö, entä kuinka monta vesipistettä taloon tarvitaan? Omakotitalon rakentajalla riittää suunnittelemista ja selvittämistä. Väliseiniä voi myöhemmin purkaa ja lavuaareja siirtää, mutta jotkut asiat tarkoitetaan pysyviksi. Pysyväksi tarkoitettu asia on esimerkiksi uuden kodin lämmitysjärjestelmä. Lämmitysjärjestelmän investointikustannukset liikkuvat muutaman tuhannen ja noin 15 tuhannen euron välillä. Jos lämmitysjärjestelmää halutaan myöhemmin vaihtaa, voi siitä syntyä jopa lähes 20 000 euron kustannukset. Mitä kalliimmaksi lämmitysjärjestelmän vaihtaminen tulee, sitä tarkemmin on mietittävä, onko se vaivan arvoista. Parhaassa tapauksessa lämmitysjärjestelmää ei tarvitse koskaan vaihtaa, vaan rakennukseen saadaan kertaheitolla hinta-laatusuhteeltaan hyvä, toimintavarma ja asukkaiden arvomaailman mukainen lämmitysjärjestelmä.

Maalämmöllä lämmittäminen on ekologista ja edullista

Maalämpö on todella ekologinen ja edullinen tapa lämmittää omakotitaloa tai esimerkiksi kerrostaloa. Maalämpöpumpun avulla rakennusta voidaan myös viilentää. Maalämpö on maahan varastoitunutta aurinkoenergiaa, mikä otetaan talteen erityisen lämmönkeruujärjestelmän avulla. Rakennuksen lämmönkeruujärjestelmänä voi olla kallioperään porattuun reikään sijoitettu energia- tai porakaivo. Toinen vaihtoehto on keruupiiri, mikä on asennettu joko pintamaahan tai vesistön pohjaan.

Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, ja vielä ilmaista. Öljylämmitys aiheuttaa jopa viisi kertaa isommat hiilidioksidipäästöt kuin maalämmön käyttäminen. Suoran sähkölämmityksen päästöt ovat 3 kertaa isommat – varsinkin jos sähkö tuotetaan epäekologisin menetelmin. Vaikka aurinkoenergia on ilmaista, maksaa maalämpöjärjestelmän hankkiminen melkoisesti. Siksi maalämpöjärjestelmän tuoma lämmitysenergian säästö suhteessa investointikustannuksiin on parhaimmillaan yli sataneliöisissä taloissa.

Maalämpöjärjestelmään siirtyminen maksaa arviolta 13 000–17 500 euroa. Maalämpöpumppu on uusittava noin 20 vuoden välein, ja se maksaa korkeintaan noin 11 000 euroa. Uuteen omakotitaloon maalämpöjärjestelmän saa usein pienemmällä lämpöpumpulla kuin vanhaan omakotitaloon, joten investointikustannukset ovat noin 13 000–15 000 euroa. Katso lisätietoa osoitteesta: https://www.techeat.fi/maalampo/maalammon-hinta/. Luvan saaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi silloin, jos omakotitalotontti sijaitsee pohjavesialueella, ei maalämpöjärjestelmää ehkä voida asentaa.

Puulämmityksessä on hyvät ja huonot puolensa

Tulisijaan, hormiin ja piippuun kuluu edullisimmillaan vain pari tonnia. Hormin vuosittainen nuohoaminen kustantaa noin 50 euroa, ja kahdeksalla kuutiolla puita (65 euroa kuutio, yhteensä noin 520 euroa) saa pidettyä keskikokoisen omakotitalon lämpimänä. Jos puut saa omasta metsästä, on puulämmitys erittäin edullinen vaihtoehto. Kaikilla ei kuitenkaan ole aikaa puulämmittämiseen, joten tulisija on lähinnä tukemassa pääasiallista ja automatisoidumpaa lämmitysmuotoa.

Puun pienpoltosta voi aiheutua vaaraa rakennukselle, sen asukkaille ja naapurustolle. Häkämyrkytykset, noki- ja rakennuspalot sekä puunpoltosta syntyvät epäpuhtaudet ovat puulämmityksen varjopuolia. PAH-yhdisteiden päästöt, hiilimonoksidipäästöt ja orgaanisten hiilivetyjen päästöt aiheuttavat sairauksia ja noin 260 kuolemantapausta vuodessa. Oikea polttamistapa kannattaa opetella, sillä se vähentää päästöjen syntymistä.

Sähkölämmitys on helposti säädeltävä, mutta kallis lämmitysmuoto

Omakotitalon rakentajaa saattaa houkutella suoran sähkölämmityksen edullinen hankintahinta (noin 3 000–5 000 euroa) ja sen helppokäyttöisyys sekö säädeltävyys. Sähkö on kuitenkin varsin kallista, joten sähkölämmitys voi aiheuttaa satojen eurojen kuukausilaskut talviaikaan. Parin tonnin ilmalämpöpumppu kannattaa hankkia, sillä se pienentää lämmityslaskua – ja se toimii viilentäjänä kesällä. Omakotitalon omistaja voi vaikuttaa lämmitysjärjestelmänsä ympäristöystävällisyyteen valitsemalla vihreän sähkön, kuten vesivoiman.

Kaukolämpö voidaan tuottaa kivihiilellä

Moni kerrostalo saa lämpönsä kaukolämmöstä, minkä hinnat vaihtelevat suuresti alueittain. Halvimmillaan hinta on 50 euroa/MWh, kun taas kalleimmillaan se on noin 130 euroa per MWh. Jos hinta on kovin edullinen, on luultavaa, että se on tuotettu kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla. Kaukolämpöjärjestelmän hankintahinta pyörii 8 000–11 000 eurossa, joten se on monen mielestä järkevä valinta.

Öljylämmitys vie rahaa

Öljylämmitys on kallista ja epäekologista, joten sellaista ei kannata uuteen taloon asentaa. Jos vanhassa asunnossa on öljylämmitys, voi sen pitää niin kauan, kunnes se vaatii korjaamista tai uusimista. Öljykattila on keski-iässä noin 30-vuotiaana. Saneeraus lisäisi lämmitysjärjestelmän käyttöikää jopa 30 vuotta, mutta johonkin toiseen lämmitysjärjestelmään siirtyminen maksaisi itsensä takaisin nopeasti.

Poistoilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu uudet tulokkaat

Poistoilmalämpöpumppu (hankintahinta 8 000–11 000 euroa) ja ilma-vesilämpöpumppu (10 000–13 000 euroa) ovat uudehkoja ja ympäristöystävällisiä lämmitysvaihtoehtoja. Poistoilmalämpöpumppu kerää lämmitysenergian talosta poistuvasta ilmasta, kun taas ilma-vesilämpöpumppu saa energiansa taloa ympäröivästä ilmasta. Säästöt ovat 30–60 % luokkaa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Milloin kerrostalon julkisivun remontointi on ajankohtaista?

Helsingissä asuminen on kaikesta päätellen erittäin mukavaa, sillä 27 % pääkaupunkiseudulla asuvista on niin tyytyväisiä asuinpaikkakuntaansa, ettei tahdo muuttaa muualle. Ne, jotka muuttavat, muuttavat Espooseen, Nurmijärvelle tai muihin Helsinkiä ympäröiviin kuntiin. Kun tottuu Helsingin palvelu- ja tapahtumatarjontaan, ei siitä hevillä luovu.

Helsingissä asuminen on mukavaa silloinkin, kun kerrostalorakennuksessa on meneillään jokin isompi remontti. Isoja remontteja ovat julkisivuremontit, kattoremontit, putkiremontit, ikkuna- ja oviremontit sekä hissiremontit. Remonttia tehdään yleensä vain päiväaikana, joten häiriöt eivät ole merkittäviä – ellet satu olemaan kotiäiti, etätyöntekijä tai esimerkiksi vuorotyöläinen. Onneksi remonttiääniä voi lähteä pakoon Helsingin moniin kahviloihin, koko perheen tapahtumiin ja coworking-toimistoihin. Illalla itseään voi palkita vaikkapa hieronnalla, käymällä yleisessä saunassa tai lähtemällä teatteriin. Putkiremontti ajaa joksikin aikaa evakkoon. Helsingistä löytää kuitenkin helposti kalustetun asunnon, mihin voi muuttaa siksi aikaa. Jos asunnossa alkaa remontti, Helsinki on mitä parhain paikka asua.

Myös asuntosijoittajat tietävät Helsingin vetovoimaisuuden. Yksiö tai pieni kaksio Helsingistä sopii erinomaisesti ensimmäiseksi sijoitusasunnoksi. Jos isot remontit on hiljattain tehty, nostavat ne asunnon hintaa, ja näin syövät sen vuokratuottoprosenttia. Mikäli remontit ovat vielä edessä, saa asunnon kohtuullisempaan hintaan, mutta kohta koittava remontti aiheuttaa lisää lainaa ja tyhjiä kuukausia, jolloin asunto tekee pelkkää tappiota. Remontin jälkeen asunnosta tosin voi pyytää parempaa vuokraa, ja sen voi ehkä myydä voitolla. Se, että asuntoon on tulossa isoja remontteja ei siis välttämättä tarkoita sitä, että asunto kannattaisi jättää ostamatta. Lue tästä lisää julkisivuremontista!

Julkisivuremontti parantaa taloyhtiön arvoa ja imagoa

Kerrostalo

Julkisivuremonttia tarvitaan melko usein. Kerrostaloyhtiön julkisivuremontti tulee ajankohtaiseksi noin 20–50 vuoden välein, riippuen julkisivun materiaalista ja sen kulumisesta. Julkisivu voi olla betonia, tiililaattaa, levyä, muurattua tiiltä tai rappausta. Jonkun verran on nykyään myös puukerrostaloja.

Julkisivusaneeraukseen yhdistetään usein myös muiden rakenteiden uusimistöitä, kuten ikkuna- tai parvekeremontti. Ehkä kattokin on aika uusia? Peltikatto kestää noin 50 vuotta, huopakatto puolestaan 30–40 vuotta.

Se, koska juuri teidän kerrostalonne julkisivut on aika uusia, selviää kuntotutkimuksen perusteella. Se antaa selkeän kuvan julkisivujen nykytilasta ja siitä, miten se on kunnostettava. Kerrostalon julkisivun kuntotutkimukset aloitetaan rakennuksen täytettyä 20 vuotta, ja ne uusitaan sen jälkeen noin 10 vuoden välein. Kuten aina, mitä varhaisemmassa vaiheessa toimeen tartutaan, sitä edullisempi remontti on edessä. Julkisivun pesuilla ja julkisivumaalauksilla varsinaista julkisivuremonttia voidaan lykätä tuonnemmas.

Julkisivuremontin tekeminen nostaa koko taloyhtiön arvoa ja imagoa. Huonokuntoinen julkisivu ei jää keneltäkään huomaamatta, ja se herättää epäilyksiä siitä, mitä muussa taloyhtiössä on rempallaan. Julkisivuremontilla voidaan lisätä myös asumismukavuutta, ja usein myös parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Jos rakennusaikana on sattunut virheitä, ovat ne nyt korjattavissa – lisäksi rakennuksen ilmettä voidaan monin tavoin nykyaikaistaa tai entisöidä.

Julkisivuremontin hinta ja kesto

Julkisivuremonti

Kerrostalon julkisivuremontti kestää muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Tämäkin vaihtelee aivan tapauskohtaisesti, eli riippuen siitä, kuinka iso rakennus on kyseessä, miten julkisivu on saneerattava, ja mitä materiaalia julkisivu on. Julkisivuremontit pyritään tekemään silloin, kun ei ole pakkasta, sillä kerrostalon huputtaminen ja työalueen lämmittäminen nostavat julkisivusaneerauksen kustannuksia.

Mitä kerrostalon julkisivuremontti maksaa? Sekin vaihtelee julkisivumateriaalin ja kuntotutkimuksessa valitun korjaustavan perusteella. Hinnat vaihtelevat 150 ja 600 euron välillä per neliö. Edullisimmillaan julkisivuremontin voi siis saada 60-neliöiseen kaksioon 9000 eurolla, ja kalleimmillaan se voi maksaa jopa 36 000 euroa. Julkisivuremontteihin ja muihin kalliisiin remontteihin voi varautua keräämällä osakkailta ylimääräistä rahaa remonttikassaan (vastikkeen yhteydessä).

Julkisivuremontti saattaa koetella asukkaiden hermoja, vaikka itse remonttia tehtäisiinkin vain klo 9–17. Ikkunat suojataan, joten jos huoneiston kaikki ikkunat ovat samalla seinällä, ei päivänvaloa nähdä kenties kuukausiin. Läpitalon huoneistoissa on hieman parempi tilanne, sillä toinen seinä saattaa olla paljaana. Koska julkisivuremontin yhteydessä puretaan vanhoja julkisivurakenteita, aiheutuu siitä pölyhaittaa. Pölyn takia ikkunat on pidettävä kiinni, ja asunnon koneellinen ilmanvaihto on laitettava pois päältä. Asunnossa voi olla pimeää ja kuumaa pahimman purkuvaiheen aikana, joten asukas haluaa ehkä asua hetken muualla – ja jos kyseessä on sijoitusasunto, kannattaa varautua siihen, että vuokralainen haluaa vuokranalennusta.

Mistä voi saada nopeasti rahaa remontointiin?

Kuten Arttu Wiskari laulaa, hiukan alkaa masentaa, jos sukat yöllä kastuu. Vesivahinko voi olla seurausta esimerkiksi putkirikosta tai kattovuodosta. Kun lattialla lainehtii vettä, on remontilla tulenpalava kiire. Jos kastuneita rakenteita ei saada kuivatettua, voi asuntoon syntyä jopa homevaurioita. Putket, katto tai mikä tahansa vuotokohta on saatava pian korjattua, mutta mistä rahat remonttiin? 

Rahoituslaitoksilta saa lainaa nopeasti

Omasta pankista voi saada edullisempaa lainaa kuin yksityisiltä rahoituslaitoksilta, mutta pankkien käsittelyajat ovat pitkiä. Lainahakemuksen lähettämisestä siihen hetkeen, että raha ilmestyy tilille, voi mennä jopa useita viikkoja. Jos remontilla on kiire, ei asiakas voi jäädä odottamaan pankin lainapäätöstä (mikä saattaa tiukkojen vakuusehtojen vuoksi olla myös kielteinen!). Netissä toimivat rahoituslaitokset antavat lainapäätöksen jo saman päivän aikana, ja jos lainahakemus hyväksytään, on raha tilillä yleensä viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Mikään ei estä ottamasta pankkiin yhteyttä myöhemmin, ja hakemaan pankista edullisemmalla korolla varustettua kulutusluottoa, jolla voisi maksaa kalliimman remonttilainan pois. Jos sinulla on antaa lainalle vakuudet, voi pankin myöntämä kulutusluotto olla edullisempi kuin rahoituslaitokselta saatu. Jos taas vakuuksia ei löydy, pankkilaina ei ole välttämättä yhtään edullisempi. Vakuudeksi käy käteinen raha tai velaton (tai lähes velaton) asunto. Esimerkiksi metsäomaisuutta ei läheskään aina voi käyttää pankkilainan vakuutena. Joissain tapauksissa vakuudeksi käy henkilötakaus, mutta varsinkaan 80- ja 90-luvun nähneitä ihmisiä voi olla vaikea saada laittamaan nimeään toisen henkilön lainapapereihin. 

Näin vertailet erilaisia remonttilainoja

Hae lainaa

Netistä löydät useita rahoituslaitoksia, joilta saa kilpailukykyisellä korolla varustettua remonttilainaa. Tällainen on esimerkiksi lainaa.net. Lainaa.net käsittelee lainahakemukset 15 minuutissa (klo 8–22), ja jos hakemus voidaan hyväksyä, on raha saman tien tilillä. Lainaa voi saada sadasta eurosta neljääntuhanteen euroon.

Putkiremontti, kattoremontti ja muut isot remontit voivat maksaa omakotitaloasukkaalle jopa 10–30 000 euroa. Näin isoa lainaa et saa osoitteesta lainaa.net, mutta netissä on runsain mitoin myös isompia remonttilainoja tarjoavia yrityksiä. Lainaa voi saada ilman vakuuksia jopa 70 000 euroa. Näin isot lainat kannattaa kilpailuttaa huolella. Lainojen kilpailutussivustoilla saat yhdellä ainoalla hakemuksella useita lainatarjouksia, joista voit valita parhaimman. Muista tarkastaa lainan todellinen vuosikorko, mikä kertoo sen, paljonko lainan korot ja sen kuukausittaiset kulut tosiasiassa aiheuttavat sinulle kustannuksia. Vaikka lainan korko olisi 1–5 prosenttia, voivat lainan säännölliset kulut nostaa sen todellisen vuosikoron esimerkiksi 12 tai jopa 20 prosenttiin.

Tee ylimääräisiä lyhennyksiä ja säästä rahaa

Kun valitset remonttilainaa, kannattaa ottaa huomioon myös se, saako lainaan tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä ilman kuluja. Mitä nopeammin maksat lainan pois, sitä vähemmän joudut maksamaan lainasta korkoja ja kuluja. Jos viidentoista tonnin lainassa on vaikkapa 12 prosentin todellinen vuosikorko, tarkoittaa kymmenen vuoden maksuaika sitä, että maksat lainasta korkoja ja kuluja yhteensä 10 153 euroa (lainan kokonaiskustannukset ovat tällöin 25 153 euroa). Jos pystytkin ylimääräisten lyhennysten avulla puolittamaan lainan takaisinmaksuajan viiteen vuoteen, maksat korkoja ja kuluja yhteensä 4726 euroa. Lainan kokonaiskustannukset ovat näin ollen 19 726 euroa. 

Laskujen maksaminen

Liian suurta kuukausierää ei kannata ottaa, sillä rahaa on jäätävä myös elämiseen ja yllättäviin kuluihin – siksi on parempi ottaa kohtuullinen kuukausierä ja tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, eli maksaa lainaa etuajassa pois. Jotta ylimääräisiin lyhennyksiin olisi varaa, kannattaa tehdä säästöjä siellä missä voi. On hyvä idea ainakin harkita asuntolainan lyhennysvapaata. Nyt, kun asuntolainan korot ovat melko alhaiset, lyhennysvapaita myönnetään hövelisti. Pankki nimittäin odottaa korkojen nousua, jolloin se saa asuntolainaa lyhentäviltä asiakkailtaan parempaa tuottoa. Ennen kuin soitat pankkiin ja pyydät lyhennysvapaata, kannattaa tehdä laskelmat sen kannattavuudesta. Pankki perii jonkinlaisen palkkion asuntolainan maksusuunnitelman muuttamisesta. Palkkio voi olla esimerkiksi sata euroa. Jos kuitenkin tulet siihen tulokseen, että lyhennysvapaata kannattaa hakea, saat maksettua remonttilainasi nopeammin pois. Mitä korkeammat kulut remonttilainassa ovat, sitä enemmän säästät. 

Muistathan vähentää remonttilainan korot verotuksessasi. Asunnon perusparannusta varten otetun lainan korot ovat vähennettävissä samaan tapaan kuin asuntolainankin korot. Verohallinnon sivuilta luet lisää korkovähennyksen määrästä ja ehdoista. Muista myös vähentää remontin töiden osuus verotuksessasi, eli hyödyntää kotitalousvähennystä. 

Mistä vuokralainen on vastuussa?

Asunto kalustettuna tai ilman?

Annetaanpa asunto vuokralle kalustettuna tai kalustamattomana, jännittävät vuokranantajaa eniten nämä kaksi asiaa: maksaako vuokralainen vuokransa, ja miten hän asuntoa kohtelee. Kauhutarinoita piisaa – milloin on saamatta puolen vuoden vuokrat, ja milloin vuokralainen on suutuspäissään rikkonut kaiken, mikä on hajalle saanut. Onneksi valtaosa vuokrasuhteista toimii ongelmitta. Kun molemmat osapuolet ovat sitoutuneet suorittamaan omat tehtävänsä ja pystyvät ratkaisemaan mahdolliset ongelmat kommunikoimalla keskenään, on asunnon vuokraaminen tyydyttävä prosessi niin vuokralaiselle kuin vuokranantajalle. 

Miksi vuokra-asuminen on niin suosittua?

Suomalaisnuoret haaveilevat edelleen omasta asunnosta, mikä saisi mieluiten olla kaupungin palveluiden lähellä, mutta ei aivan ison kaupungin ytimessä. Parasta olisi, jos kyseessä olisi omakotitalo, ja oma ranta olisi iso bonus. Omakotitalot ovat kuitenkin kalliita ostaa ja ylläpitää, ja rantatontti tekee kiinteistöstä vielä kalliimman. Puolet suomalaisista sanookin, ettei heillä ole varaa asua unelmakodissaan, vaan on tyydyttävä toiseksi, kolmanneksi tai esimerkiksi neljänneksi parhaaseen.

Moni asuu vuokralla säästäessään omaa asuntoa varten, ja tämä onkin järkevä vaihtoehto. Haave ensimmäisestä omasta asunnosta toteutuu keskimäärin 29-vuotiaana. Ensimmäistä vastaan tulevaa asuntoa ei tietenkään kannata ostaa: oma asunto on useiden kymmenien tuhansien eurojen arvoinen investointi, joten on hyvä pysyä vuokra-asunnossa niin kauan, että ”se oikea” tulee vastaan. 

Kaikki eivät kuitenkaan halua ostaa omaa omakotitaloa tai edes osakehuoneistoa, vaan pysyvät mieluummin vuokra-asujina. Vuokra-asunnosta pääsee eroon nopeimmillaan kuukaudessa, ellei ole tehnyt vuoden määräaikaista sopimusta – mikä sekin on mahdollista purkaa poikkeustilanteissa. Jos viettää liikkuvaa elämäntapaa tai ei ole varma, viihtyykö sittenkään uudella asuinpaikkakunnallaan, ei kannata sitoa itseensä omistusasunnon ja asuntolainan kahleisiin.

Pienituloisille ei edes ole mahdollista saada sivuun niin paljoa rahaa, että se riittäisi kattamaan vaaditun omarahoitusosuuden. Pankki vaatii ensiasunnon ostajalta vähintään 5 prosentin omarahoitusosuutta, ja ASP-lainan ehdot edellyttävät 10 prosentin omarahoitusosuutta. 

Vuokralla asuvien asumiskustannukset ovat usein kalliimmat kuin saman kokoisissa ja samalla alueella asuvien omistusasujien asumiskustannukset, mutta vuokralla asumisen helppous ja vaivattomuus houkuttelevat. Jos asuntoon tulee putkiremontti, voi vuokralainen muuttaa toiseen asuntoon, eikä jäädä odottelemaan remontista ja tilapäisasunnosta aiheutuvaa vaivaa, tai putkiremontin vaikutusta vuokraan. Jos taas hella hajoaa tai yläkerran asunnosta alkaa vuotaa vettä omaan asuntoon, vuokralaisen ei tarvitse kuin ilmoittaa tästä eteenpäin. Joku muu korjaa ja maksaa vesivahingon, ja vuokranantajan on toimitettava tuota pikaa uusi hella vanhan tilalle. Tästä pääsemmekin tämän artikkelin pääaiheeseen: mistä vuokralainen sitten on vastuussa?

Vuokralainen on vastuussa vain muutamasta asiasta

Rahaa (dollar)

Vuokralainen on periaatteessa vastuussa vain siitä, että hän maksaa vuokransa ajallaan, vaihtaa palovaroittimen pariston kerran vuodessa ja ilmoittaa kaikista mahdollisista vahingoista heti vuokranantajalle. Jos jokin kodinkone hajoaa, ei vuokralaisen tarvitse ottaa osaa sen korjaamiseen tai uuden hankintaan, vaan vuokranantaja huolehtii asiasta. Polttimot, sulakkeet ja loisteputket vuokralainen joutuu itse uusimaan, mutta uudista polttimoista ei synny kustannuksia kuin muutaman euron verran.

Jos vuokranantaja haluaa sälyttää vuokralaisen vastuulle joitain muita askareita, on niistä sovittava erikseen jo vuokrasopimusta laadittaessa. Jos vuokranantaja haluaa varmistua siitä, että vuokralainen puhdistaa vesikourut kahdesti vuodessa tai öljyää ruokapöydän kuukausittain, on asiasta sovittava kirjallisesti. Vuokralaisella on tässä vaiheessa vielä mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän on valmis sitomaan omaa aikaansa asunnon hoitamiseen. Mikäli vuokranantaja antaa kovin tarkan listan asioista, joita hän vuokralaiselta edellyttää, kannattaa vuokralaisen kysyä, kuinka usein vuokranantaja aikoo tulla asunnon kuntoa tarkastamaan. 1–2 kertaa vuodessa on hyväksyttävä määrä, eikä silloinkaan asuntoon saa tulla omilla avaimilla ja ilmoittamatta, vaan vierailusta on sovittava etukäteen vuokralaisen kanssa. Vuokrasopimuksen laatimiseen on hyvä varata aikaa, jotta kaikki asiat tulevat sovittua – muun muassa se, saako asunnossa pitää lemmikkejä, ja saako asunnossa tupakoida. Mikäli asuntoon muuttaa muita henkilöitä, vuokralaisen on ilmoitettava siitä asianmukaisille tahoille.

Kun vuokrasuhde päättyy, vuokranantaja tarkastaa asunnon voidakseen laskuttaa vuokralaista asunnon sotkuisuudesta tai huolimattomuudesta (tai ilkivallasta) aiheutuneista vahingoista. Vuokralainen on vastuussa siitä, että asunto jää siistiksi, mutta tavanomaisesta kulumisesta hän ei ole vastuussa. Tavanomaista kulumista ovat muun muassa lattiassa olevat pienet naarmut, kun taas rikkinäiset ikkunalasit eivät sitä ole. 

Onko Helsingissä asuminen kallista?

Onko sinullakin edessä muutto Helsinkiin – joko työ- tai opiskelupaikan perässä? Joskus tulee eteen myös sellaisia tilanteita, jolloin tarvitaan Helsingistä väliaikainen vuokra-asunto. Ehkä omassa asunnossa on menossa putkiremontti, tai työt vievät maamme pääkaupunkiin muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi. Vuokralle tarjotaan -ilmoituksia lukiessasi huomaat, ettei Helsingin maine erittäin kalliina asuma-alueena suinkaan ole tuulesta temmattu. Helsingin vuokrat ovat melko muikeita. Yksiön keskimääräinen neliövuokra on noin 25–26 euroa, kaksion puolestaan noin 20 ja kolmion 17–18 euroa. Mitä lähemmäs kantakaupunkia mennään, sitä korkeammiksi vuokrat käyvät. Vuokrataso myös kasvaa Helsingissä enemmän kuin muualla maassa keskimäärin.

Halvimmat asuinalueet lähempänä Vantaan rajaa

Kun etsit väliaikaista tai vakituisempaa vuokra-asuntoa Helsingistä, kannattaa miettiä, kuinka paljon sijainnilla on väliä. Metro vie nopeasti Vuosaareen tai vaikkapa Espoon Matinkylään asti, joten voisiko asunto sijaita myös kauempana kaupungin keskustasta? Myös raitiovaunu-, linja-auto- ja lähijunayhteydet ovat hyvät. Omalla autolla liikkuminen sen sijaan saattaa olla hyvin hankalaa, varsinkin aamuseitsemän ja -yhdeksän sekä iltapäiväkolmen ja iltakuuden välissä. Tuolloin liikenne seisoo niin Itä- kuin Länsiväylälläkin, samoin kaikilla kehäteillä. Lisäksi on ainainen pula parkkipaikoista. Ilmaiset parkkipaikat täyttyvät jo ani varhain, ja maksullisenkin paikan metsästämiseen saattaa kulua vartista puoleen tuntiin.

Ilmakuva Vantaan kaupungintalosta
Ilmakuva Vantaan kaupungintalosta

Vaikka paikasta toiseen liikkumiseen kuluu rahaa, saattaa silti säästää koko lailla asumiskustannuksissa. Kaartinkaupungissa ja Meilahdessa yksiön neliövuokra on nimittäin noin 30 euroa, mikä tarkoittaa sitä, että 22-neliöisestä yksiöstä saa varautua maksamaan kuussa noin 660 euroa. 35-neliöinen yksiö tarkoittaisi jo suhteellisen suolaista 1050 euron kuukausivuokraa. Pihlajamäessä, Puotilassa ja esimerkiksi Oulunkylässä neliön vuokraksi tulee keskimäärin 20 euroa kuussa. Jos on valmis asumaan lähempänä Vantaata (mutta edelleen hyvien liikenneyhteyksien päässä), maksaa 22-neliöisestä yksiöstä vuokraa ehkä 440 euroa, ja 35-neliöisestä seitsemänsataa.

Vastaisiko kaksio paremmin tarpeitanne? Kaartinkaupungista tai Jätkäsaaresta on vaikea löytää kaksiota alle 25 euron kuukausivuokralla. 60–neliöinen kaksio tarkoittaa siis sitä, että vuokra vie kuukausibudjetista ainakin 1500 euroa. Suutarilasta, Pukinmäestä tai esimerkiksi Tattarisuolta saisi samankokoisen asunnon jo noin 900 eurolla. Lapsiperhe tarvitsee vähintäänkin kolmion. Jätkäsaaresta vuokrattu 80-neliöinen kolmio maksaa ainakin 1760 euroa kuussa, kun taas Pihlajamäellä vuokraksi muodostuisi paljon kohtuullisemmalta kuulostava 1200 euroa.

Asuminen lohkaisee ison siivun tuloista

Vuokran lisäksi vuokralaisen odotetaan maksavan yleensä myös vesimaksut, mikä on yleensä 15–25 euroa kuussa (henkeä kohden), sähkölasku sekä kotivakuutus. Ei siis ihme, että yhä useampi koko kaikkien rahojensa hupenevan asumiskuluihin. Helsingissä palkat ovat hieman korkeampia kuin muualla Suomessa. Esimerkiksi henkilökohtainen avustaja ansaitsee Helsingissä noin 2 euroa enemmän tunnissa kuin muualla maassa. ”Pääkaupunkilisä” ei kuitenkaan riitä kuittaamaan kalliimpia asumismenoja.