Kuinka suuri merkitys hyvällä työyhteisöllä oikeasti on?

Oletko miettinyt, miten suuri merkitys työyhteisöllä on? Siinä tapauksessa olemme samalla asialla, tässä artikkelissa käsitellään juuri työyhteisön merkitystä työhyvinvointiin ja muihin työelämän tekijöihin. Toivotan informatiivisia lukuhetkiä ja hyvää työyhteisön rakentamista!

Stressi

Huonosta työyhteisöstä aiheutuu paljon stressiä niin työntekijöille kuin esimiehillekin, sillä sellaisessa työyhteisössä syntyy helposti konflikteja. Turhaa stressiä voi siis välttää vaalimalla hyvää työyhteisöä ja rakentamalla hyvää työilmapiiriä. Stressiä vähentämällä työyhteisölle jää enemmän aikaa ja energiaa keskittymään olennaisiin asioihin, kuten yrityksen kehittämiseen ja muuhun työntekoon.

Stressi vie voimat

Työhyvinvointi

Stressin tai paremmassa tapauksessa sen puutteen kautta hyvä työyhteisö ja työilmapiiri vaikuttaa työhyvinvointiin. Työhyvinvointi, kuten hyvinvointi yleensäkin on tärkeä tekijä kaikkien elämässä ja niinpä ei ole ihme, että sillä on suuri vaikutus työelämään. Tilanteesta, jossa työyhteisö ei ole solidaarinen työntekijöitä kohtaan vaan tuottaa näille huonot työolosuhteet, kärsivät kaikkien työntekijöiden lisäksi koko yritys.

Stressin lisääntyessä työntekijät tulevat helpommin väsyneiksi ja sairaiksi, minkä seurauksena sairaslomat lisääntyvät. Vaikka työntekijä ei ottaisikaan sairaslomaa, hän ei pysty väsyneenä ja sairaana työskentelemään yhtä tehokkaasti kuin terveenä. Virheitäkin tapahtuu paljon helpommin ihmisen ollessa sairaana. Usein tämä kaikki – huono työyhteisö ja -ilmapiiri, stressi ja sairaspoissaolot – johtavat vaaralliseen kierteeseen, jossa huonosta ilmapiiristä ja stressistä aiheutuvat sairaspoissaolot johtavat muiden työntekijöiden lisääntyneeseen suorituspaineeseen ja mahdollisesti ylitöihin.

Nämä puolestaan johtavat työilmapiirin ennestään huonontumiseen lisästressin, suuremman virhemäärän ja väsymyksen aiheuttamien konfliktien kautta – ja ympyrä on sulkeutunut.

Produktiivisuus

Stressi ja työhyvinvointi yleisesti vuorostaan vaikuttavat omalta osaltaan ratkaisevasti työntekijöiden motivaatioon ja produktiivisuuteen. Tietyissä olosuhteissa yrityksen menestys voi olla voimakkaassa korrelaatiossa työyhteisön laadun kanssa. Joskus jopa yrityksen olemassaolo saattaa riippua työyhteisöstä. Varsinkin pienille, usein laajalti henkilökohtaisten kontaktien ja ehkä vain muutaman työntekijän varaan rakennetuille yrityksille hyvä työyhteisö ja -ilmapiiri lienevät suhteessa vielä suurempia tekijöitä.

(Mitä produktiivisuudella tarkoitetaan? Katso tästä: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:produktiivisuus )

Henkilöstö

Produktiivisuuteen vaikuttaa myös henkilöstön kierto. Jos kiertoa on paljon, produktiivisuus ei kasva ja voi sen sijaan vaihdella voimakkaastikin, sillä uusi työntekijä on koulutettava tehtäviinsä. Uusi työntekijä ei luonnollisesti sinä aikana vielä useimmiten pysty tuottamaan samaan tahtiin, kuin kokenut työntekijä. Lisäksi, mitä nopeammin uusi työntekijä päättääkin lähteä yrityksestä, sitä nopeammin joudutaan etsimään uusi tekijä työlle. Se merkitsee taas uuden koulutuksen ja sen mukana tulevan uuden produktiivisuuden laskun lisäksi lisää työtä henkilöstöosastolle.

Jos uuden työntekijän (tai kenen tahansa työntekijän) lähtö on johtunut kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi huonosta työilmapiiristä, tämä henkilöstöosaston lisätyö on turhaa resurssien tuhlaamista. Sen sijaan olisi pyrittävä siihen, että työilmapiiri pysyy hyvän työyhteisön avulla kannustavana ja motivoi niin uusia kuin vanhojakin työntekijöitä pysymään yrityksen leivissä.

Sitä kautta henkilöstöosastokin voi keskittyä tekemään mielekästä työtä eli etsimään yritykselle avoimiin työpaikkoihin mahdollisimman hyvin sopivia ja motivoituneita tekijöitä. Lisäksi, jos henkilöstöosasto voi luvata työnhakijoille mielekkään työn kannustavassa ja motivoivassa työyhteisössä, heillä on sitä kautta ylimääräinen ässä hihassa.

Hyvällä työyhteisöllä on siis erittäin suuri merkitys. Juuri sen takia siitä kannattaa pitää huolta yrityksen jokaisella tasolla osa-aikaisesta työntekijästä toimitusjohtajaan. Tehtävä voi olla ajoittain haastavakin, mutta joka tapauksessa kannattava.

Suorien taloudellisten hyötyjen lisäksi hyvästä työilmapiiristä voi olla myös yrityksen brändille hyötyä: jos yritys tunnetaan motivoivana ja kannustavana työnantajana, jonka leivissä on hyvä olla, seurauksena on se, että ajan mittaan yhä useammat haluavat tehdä töitä juuri kyseisessä yrityksessä. Näiden ihmisten joukossa ovat myös alansa parhaat osaajat – hyvään työyhteisöön panostavalle yritykselle jää enää tehtäväksi parhaiden poimiminen joukosta. Vaan miten parantaa työyhteisöä? Esimerkiksi yhteiset aktiviteetit voivat olla hyvä keino tähän. Pirkanmaalla oleville yrityksille on pakko antaa vinkki – Elorentin minibussit Tampereella ovat edullisia vuokrata ja niillä työporukka voi tehdä varsin virkistävän reissun vaikka Helsinkiin! Jotkut yritykset taas ovat koittaneet parantaa työyhteisöä esimerkiksi tuomalla pelikonsoleita toimistolle ja antamalla työntekijöiden pitää luovia taukoja esimerkiksi näiden pelien äärellä!

Aivot raksuttaa