Category Archives: Hyvinvointi

Kuinka suuri merkitys hyvällä työyhteisöllä oikeasti on?

Oletko miettinyt, miten suuri merkitys työyhteisöllä on? Siinä tapauksessa olemme samalla asialla, tässä artikkelissa käsitellään juuri työyhteisön merkitystä työhyvinvointiin ja muihin työelämän tekijöihin. Toivotan informatiivisia lukuhetkiä ja hyvää työyhteisön rakentamista!

Stressi

Huonosta työyhteisöstä aiheutuu paljon stressiä niin työntekijöille kuin esimiehillekin, sillä sellaisessa työyhteisössä syntyy helposti konflikteja. Turhaa stressiä voi siis välttää vaalimalla hyvää työyhteisöä ja rakentamalla hyvää työilmapiiriä. Stressiä vähentämällä työyhteisölle jää enemmän aikaa ja energiaa keskittymään olennaisiin asioihin, kuten yrityksen kehittämiseen ja muuhun työntekoon.

Stressi vie voimat

Työhyvinvointi

Stressin tai paremmassa tapauksessa sen puutteen kautta hyvä työyhteisö ja työilmapiiri vaikuttaa työhyvinvointiin. Työhyvinvointi, kuten hyvinvointi yleensäkin on tärkeä tekijä kaikkien elämässä ja niinpä ei ole ihme, että sillä on suuri vaikutus työelämään. Tilanteesta, jossa työyhteisö ei ole solidaarinen työntekijöitä kohtaan vaan tuottaa näille huonot työolosuhteet, kärsivät kaikkien työntekijöiden lisäksi koko yritys.

Stressin lisääntyessä työntekijät tulevat helpommin väsyneiksi ja sairaiksi, minkä seurauksena sairaslomat lisääntyvät. Vaikka työntekijä ei ottaisikaan sairaslomaa, hän ei pysty väsyneenä ja sairaana työskentelemään yhtä tehokkaasti kuin terveenä. Virheitäkin tapahtuu paljon helpommin ihmisen ollessa sairaana. Usein tämä kaikki – huono työyhteisö ja -ilmapiiri, stressi ja sairaspoissaolot – johtavat vaaralliseen kierteeseen, jossa huonosta ilmapiiristä ja stressistä aiheutuvat sairaspoissaolot johtavat muiden työntekijöiden lisääntyneeseen suorituspaineeseen ja mahdollisesti ylitöihin.

Nämä puolestaan johtavat työilmapiirin ennestään huonontumiseen lisästressin, suuremman virhemäärän ja väsymyksen aiheuttamien konfliktien kautta – ja ympyrä on sulkeutunut.

Produktiivisuus

Stressi ja työhyvinvointi yleisesti vuorostaan vaikuttavat omalta osaltaan ratkaisevasti työntekijöiden motivaatioon ja produktiivisuuteen. Tietyissä olosuhteissa yrityksen menestys voi olla voimakkaassa korrelaatiossa työyhteisön laadun kanssa. Joskus jopa yrityksen olemassaolo saattaa riippua työyhteisöstä. Varsinkin pienille, usein laajalti henkilökohtaisten kontaktien ja ehkä vain muutaman työntekijän varaan rakennetuille yrityksille hyvä työyhteisö ja -ilmapiiri lienevät suhteessa vielä suurempia tekijöitä.

(Mitä produktiivisuudella tarkoitetaan? Katso tästä: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:produktiivisuus )

Henkilöstö

Produktiivisuuteen vaikuttaa myös henkilöstön kierto. Jos kiertoa on paljon, produktiivisuus ei kasva ja voi sen sijaan vaihdella voimakkaastikin, sillä uusi työntekijä on koulutettava tehtäviinsä. Uusi työntekijä ei luonnollisesti sinä aikana vielä useimmiten pysty tuottamaan samaan tahtiin, kuin kokenut työntekijä. Lisäksi, mitä nopeammin uusi työntekijä päättääkin lähteä yrityksestä, sitä nopeammin joudutaan etsimään uusi tekijä työlle. Se merkitsee taas uuden koulutuksen ja sen mukana tulevan uuden produktiivisuuden laskun lisäksi lisää työtä henkilöstöosastolle.

Jos uuden työntekijän (tai kenen tahansa työntekijän) lähtö on johtunut kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi huonosta työilmapiiristä, tämä henkilöstöosaston lisätyö on turhaa resurssien tuhlaamista. Sen sijaan olisi pyrittävä siihen, että työilmapiiri pysyy hyvän työyhteisön avulla kannustavana ja motivoi niin uusia kuin vanhojakin työntekijöitä pysymään yrityksen leivissä.

Sitä kautta henkilöstöosastokin voi keskittyä tekemään mielekästä työtä eli etsimään yritykselle avoimiin työpaikkoihin mahdollisimman hyvin sopivia ja motivoituneita tekijöitä. Lisäksi, jos henkilöstöosasto voi luvata työnhakijoille mielekkään työn kannustavassa ja motivoivassa työyhteisössä, heillä on sitä kautta ylimääräinen ässä hihassa.

Hyvällä työyhteisöllä on siis erittäin suuri merkitys. Juuri sen takia siitä kannattaa pitää huolta yrityksen jokaisella tasolla osa-aikaisesta työntekijästä toimitusjohtajaan. Tehtävä voi olla ajoittain haastavakin, mutta joka tapauksessa kannattava.

Suorien taloudellisten hyötyjen lisäksi hyvästä työilmapiiristä voi olla myös yrityksen brändille hyötyä: jos yritys tunnetaan motivoivana ja kannustavana työnantajana, jonka leivissä on hyvä olla, seurauksena on se, että ajan mittaan yhä useammat haluavat tehdä töitä juuri kyseisessä yrityksessä. Näiden ihmisten joukossa ovat myös alansa parhaat osaajat – hyvään työyhteisöön panostavalle yritykselle jää enää tehtäväksi parhaiden poimiminen joukosta. Vaan miten parantaa työyhteisöä? Esimerkiksi yhteiset aktiviteetit voivat olla hyvä keino tähän. Pirkanmaalla oleville yrityksille on pakko antaa vinkki – Elorentin minibussit Tampereella ovat edullisia vuokrata ja niillä työporukka voi tehdä varsin virkistävän reissun vaikka Helsinkiin! Jotkut yritykset taas ovat koittaneet parantaa työyhteisöä esimerkiksi tuomalla pelikonsoleita toimistolle ja antamalla työntekijöiden pitää luovia taukoja esimerkiksi näiden pelien äärellä!

Aivot raksuttaa

Näin huolehdit työhyvinvoinnistasi

Onko sinulla huono olo töissä ollessasi? Huonoa oloa voivat aiheuttaa monet eri asiat, joista joihinkin voi itse vaikuttaa. Mikäli omaa työhyvinvointia on mitenkään mahdollista parantaa, kannattaa heti tehdä niin, sillä työhyvinvointi vaikuttaa paitsi työhön, myös kaikkiin muihin elämän osa-alueisiin.

Työhyvinvoinnin laiminlyönti voi aiheuttaa pahimmassa tapauksessa muun muassa vuosikymmenten ajan kestävää kärsimystä ja ärtymystä – ja sitä kautta sosiaalisia ongelmia, kuten vaikkapa perheriitoja. Lisäksi siitä voi aiheutua vaaraa terveydelle ja jopa vakavan vamman tai sairauden riski. Huolehdithan siis hyvinvoinnistasi myös työssä! Tässä artikkelissa käsitellään eri keinoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Toivottavasti löydät joukosta itsellesi sopivan keinon!

Itsestään huolehtiminen on tärkeää

Rentoutuminen

Työn lomassa on tärkeää rentoutua välillä, sillä yhtäjaksoista työtä ei kestä kukaan, varsinkaan pitkällä tähtäimellä. Vaikka pystyisitkin silloin tällöin tekemään töitä kahdeksan tuntia putkeen, se ei kannata, sillä sellainen tahti näkyy jossain vaiheessa elämää terveydessä. Lisäksi olet päivän päätteeksi puhki, etkä jaksa enää seuraavana päivänä. Siten ongelmat alkavat kasaantua.

Pidä mieluummin ainakin parin tunnin välein lyhyt hengähdystauko, jonka aikana et tee mitään. Älä siis käy hengähdystauon aikana esimerkiksi sosiaalisessa mediassakaan, sillä sen vaikutuksesta tauko pitkittyy helposti ja lisäksi et ehdi rentoutuakaan. Laita mieluummin vaikka silmät kiinni ja keskity hengitykseesi. Voit lyhyen hengähdystauon aikana myös venytellä esimerkiksi jumittunutta selkää ja ehdit myös kävellä muutaman askeleen. Varsinkin toimistotyössä on muistettava nousta välillä seisomaan ja kävellä hieman. Vielä parempi on, jos käytät korkeussäädettävää työpöytää, jonka avulla voit vaihdella työasentoasi.

Pidä lyhyiden hengähdystaukojen lisäksi työpäivän aikana ruokatauko sekä pari hieman pidempää (n. 15–20 minuutin) taukoa, joiden aikana ehdit esimerkiksi juoda kahvin. Voit myös yhdistää jonkun hengähdys- ja kahvitauoista. Pääasia on, että tauot ovat säännöllisiä ja että ne rytmittävät ja pilkkovat työntekoa sopivan pituisiksi jaksoiksi.

Rentoutumiseen voidaan lukea myös esimerkiksi jooga, meditaatio tai tai chi, joita voi harrastaa joko lyhyesti tauolla tai töiden jälkeen. Nämäkin “harrastukset” voivat vaikuttaa voimakkaasti työhyvinvointiin ja muutenkin hyvinvointiin ja elämälaatuun.

Hammaslääkärikäynnit

Niin ikävälle kuin se kuulostaakin, on hammaslääkärikäynneillä yllättävän iso vaikutus työhyvinvointiisi. Ei kannata missään nimessä jättää vuosittaisia tarkastuksia väliin, ja jos sinulle varataan aika esimerkiksi paikalliselle suuhygienistille, mene ihmeessä! Työelämässä olevan aikuisen pitäisi jo tietää, mikä merkitys hampailla on..

Liikunta

Rentouttavien lajien lisäksi tulisi harrastaa myös jonkinlaista liikuntaa kestävyyden ja lihaskunnon ylläpitämiseksi. Urheilijaksi ei tietenkään tarvitse ryhtyä, vaan jo arkiliikunnalla pääsee pitkälle. Voit esimerkiksi välimatkasta riippuen joko pyöräillä tai kävellä töihin. Talvella on mukava käydä välillä hiihtolenkillä nauttimasta raikkaasta ilmasta ja metsän hermoja lepuuttavasta hiljaisuudesta. Liikunta on kaiken kaikkiaan hyvä energian lähde niin työ-kuin muutakin elämää varten. Säännöllisesti liikkuvilla on pienempi sairauden riski, varsinkin sydän- ja verisuonitautien.

Muista liikkua!

Stressi

Pyri välttämään stressiä mahdollisuuksiesi mukaan. Älä ota liikaa harteillesi, vaan yritä delegoida työtehtäviä muillekin, jos sinusta tuntuu siltä, että työsi uhkaavat ahmaista koko elämäsi. Loppuun palaminen eli burnout ei kannata. Se ei ole kannattavaa edes työnantajallesi, vaikka saisitkin lyhyellä tähtäimellä enemmän töitä tehtyä. Stressistä voi aiheutua psyykkisen harmin lisäksi fyysisiäkin seurauksia. Muista siis rentoutua!

aika on rahaa

Keskustele

Myös keskusteleminen ja muu sosiaalinen kanssakäyminen muiden työntekijöiden ja esimiesten kanssa voi edistää työhyvinvointia huomattavasti. Jos murheista osataan kommunikoida hyvin, ongelmat voidaan saada ratkaistua. Niin kaikki osapuolet voivat välttyä turhalta stressiltä ja sen aiheuttamalta huonon työilmapiirin kierteeltä. Sosiaalisuus voi muutenkin lievittää työstä tai esimerkiksi pimeästä vuodenajasta aiheutuvaa stressiä. Älä lukkiudu omaan koppiisi murjottamaan!

Lue lisää sosiaalisuuden merkityksestä täältä: https://www.sosiaalialantietopalvelu.fi/Liisa-Keltikangas-Järvinen/Sosiaalisuus-ja-sosiaaliset-taidot.html

Mikäli työhyvinvointisi ei kuitenkaan parane millään keinolla, kannattaa miettiä, onko nykyinen työsi oikea sinulle ja terveydellesi. Jos vastaus on ei, mieti, voisitko vaihtaa työpaikkaa tai ehkä jopa alaa.

Netistä löytyy erittäin paljon materiaalia esimerkiksi stressin lieventämiseen. Kannattaa tutustua.